Mukavan lämmintä, hienoa säätä. Nautinnollista touhuta ulkona, kuopsutella kukkapenkkiä ja olla vaan, juoda kahvia terassilla, katsoa kun lapset hyppii trampoliinilla. Lapset nauttii kun pääsee kulkemaan ilman hirveitä pukemisia, sisälle ja ulos ne ramppaa koko ajan. Trampoliinilla kävi kyllä jo Miikalle pieni vahinko, kun isommat pomppi liian lähellä ja Miikka kaatui, eikä ole viikkoon juuri kävellyt. Lääkärissäkin käytiin, mutta ei siinä mitään ihmeempiä ollut vialla.

Koko kevät on ollut yhtä hullunmyllyä, tosi vilauksessa mennyt aika. Mun työpäivä alkaa puol seiskalta ja loppuu puoli viiden kieppeissä. Sen lisäksi on kerran viikossa koulua, joko arkisin viidestä yhdeksään tai lauantaisin yhdeksästä kolmeen. Tähän sitten ynnätään kaikki kokoukset ja meetingit ja harjoitustehtävät ja miehen työt ja työreissut sekä ihanat lapsoset..ja eläimet. Välillä vähän väsyttää. Elämä on kovin kovin kiireistä nykyään.

Viime viikonloppuna meidän piti miehen kanssa olla ihan kaksisteen, lapset mummolassa. Mutta sitten kävi niin ikävästi, että molemmat mummot sairastui ja sehän sitten peruuntui. Huomenna nyt yritetään uudella onnella, peukut pystyyn! Kivaa joskus vaan olla, ilman että täytyy tehdä koko ajan jotain, huolehtia jostain tmv. Voitais lähteä yhtäkkiä vaik leffaan, tai syömään ilman sen kummempia miettimisiä.

Aliisa on oppinut lukemaan ja Patrik osaa nykyisin kirjoittaa hienosti nimensä ja muutenkin kirjaimia. Jeminalla on pesisharkat taas huimasti lisääntyneet, niitä on aivan jatkuvasti. Miikka juttelee jo aika paljon ja haluaa opetella tekemään asioita ITSE. Iines täytti yhden vuoden, aika on mennyt hurjan nopeasti. Iineksen näyttely meni tosi hienosti, vaikka pohjavillat tippuikin juuri ennen. Iines voitti luokkansa. Kovasti pitäis vielä harjoitella näyttelykäyttäytymistä ja muutakin, mutta ihan kivasti tosiaan sujui. Tuurin koiranäyttelyyn pitäisi sitten kesäkuussa osallistua taas.

Mutta tosi ihanaa, kun kesä tulee! Jaksaa taas ihan eri tavalla, kun on valoisaa.